Nordic Animation – Balancing the East and the West on maailman ensimmäinen pohjoismaiseen animaatioon keskittyvä tietokirja. Kirja sisältää jonkin verran historiaa mutta ennen kaikkea viimeaikaisia tuotantoja kaikista viidestä Pohjoismaasta. Kirjan tavoitteena on brändätä Nordic Animation eli löytää siitä erityispiirteitä idän ja lännen eli japanilaisen animen ja Disney-animaation välillä.
Kiitos egyptiläisen Mohamed Ghazalan, jonka African Animation -kirjasta oli ilmestynyt juuri toinen painos, ja Chris Robinsonin, että he suosittelivat ottamaan yhteyttä Giannalberto Bendazziin (1946 – 2021). Bendazzi esitteli minut CRC Pressile. Kirjoitin heille näytekappaleen Greta Thunbergista, ja pian sain vastauspostissa kustannussopimuksen.
Kuva: Stefano Guidi
Muumeista miljoonabisnes perustuu Nina Pulkkiksen samannimiseen dokumenttielokuvaan, joka valmistui vuonna 2014. Tove Janssonin syntymästä oli kulunut 2014 sata vuotta.
Kirjan julkaisi Siltala Publishing vuonna 2017. Nina kirjoitti johdannon, minä muun tekstin. Pyrin lisäämään animaation osuutta, koska Tuula Karjalaisen elämäkerrassa niistä kerrotaan vain parin sivun verran.
Arvosteluja kirjastamme kirjoitettiin Aamulehteen ja myös blogeista niitä löytyy. Antikvaareissa sitä näyttää olevan edelleen myynnissä. Hyvä että kirjat kiertävät. 1. painos myytiin loppuun.
Kuva: Nina Pulkkis
Saunalehden Serveri INTERNET Käyttäjän herkut oli pakettisuunnittelua parhaimmillaan.
Internet-liittymän ostaja sai boxin sijaan kirjan, jonka kansilehteen oli kiinnitetty CD-rom. Tuohon aikaan liittymiä tai ohjelmistoja ei vielä ladattu netistä.
Konsepti oli Renne Angelvuon. Minä suunnittelin sisällön ja kirjoitin tekstit lukuunottamatta johdantoa ja sanastoa, joista vastasi Petteri Järvinen.
Kuva: Saunalehden Serverin vuosikertomus 1999
.
Minkä kirjan kirjoittaisin seuraavaksi? Suunnitelmissa on ollut väitöskirja aiheesta Kommunikaation estetiikka, Turku – animaation pääkaupunki Suomessa -teos. Kun kirjalle saa apurahan, pienenkin työskentely- tai kohdeapurahan, se myös valmistuu. Väitöskirjaan hain tukea Nokian säätiöltä joskus 2000-luvun alussa. Turun kaupunkia en ole vielä kokeillut.
Löysin netistä tällaista tilastotietoa:
3% kirjan aloittaneista ihmisistä saa omansa valmiiksi, ja näistä 3%:sta vain joka viides saa käsikirjoituksensa julkaistuksi.
Kustantajan löytämisessä on omat kommervenkkinsä. Tietokirja kannattaisi kenties kustantaa itse, jos tietää millaiset ihmiset sen lukevat. Tämäkin voisi olla kanava kirjan myymiseen. Kustantajien rojaltit ovat niin pieniä, että niistä ei heru toimeentuloa, siinä missä taidejournalistillekin maksetaan ns. julkaisukorvausta palkan sijaan.