Norjalainen Qvisten animaatiostudio pukkaa tasaiseen tahtiin pitkiä 3D-animaatioelokuvia. Suomalaisen animaatiolobbarinhan pitäisi kadehtia Norjaa näistä aikaansaannoksista. Tosiasiassa nopeasti valmistetetut norjalaisanimaatiot ovat menestyneet suomalaistuotoksia huonommin. Esimerkiksi norjalainen huumori ei ole uponnut Tanskaa edempänä. Tätä yritetään oikaista Spermageddonissa, jossa ollaan liikkeellä kuumalla aiheella. Eikä elokuvassa olekaan puutetta vauhdista eikä vaarallisista tilanteista.
Ohjaajilla on kokemusta sekä animaatioista että kauhuelokuvista. Kun kokeneempi puolisko eli Rasmus A. Sivertsen esitteli elokuvan teaserin ammattiyleisölle Fredrikstadin animaatiofestivaaleilla, moni oli vakuuttunut tai toivoi, että tulossa on pohjoismainen hitti ellei peräti klassikko. Pohjoismailla on suoranainen velvollisuus käsitellä liberaalisti arempiakin aiheita. Valitettavasti Spermageddon ei tee sitä tuoreella tavalla.
Sivertsenin työparina eli toisena ohjaajana, kuin myös toisena käsikirjoittajana, on työskennellyt Tommy Wirkola, jonka nimi viittaa norjansuomalaisiin sukulaisiimme Finnmarkista. Wirkolan syntymäpaikka on Alta, tuttu kääntöpaikka Jäämeren rannalla. Wirkolan kokemus splatterkauhusta on eittämättä sujuvoittanut tarinaa. Jos teaseri tarjosi eväät jännitykselle, itse elokuva jää hieman vaillinaiseksi.
Kun nettiaikana jokaisen varttuvan nuoren, vai pitäisikö sanoa lapsen silmille löytyy loputtomiin HC-pornoa, on tehtävä se eli vaikea valistuselokuva. Tähän on ehtinyt tarttua moni muukin animaationtekijä paitsi pornon oikeutetussa syntymämaassa Tanskassa myös Yhdysvalloissa. Tuoreessa muistissa on vieläkin jöntteinä kitalakeen karahtanut Sausage Party. Disney-klassikoiden pikkutuhmat saksalaisversiot ovat sentään vähän hauskempia.
Spermageddonin ihmispäähenkilö Jere, joka asettuu iältään 16–17-vuotiaan tasolle, istuu vaivautuneena vanhempiensa auton takapenkillä. Ollaan matkalla mökille, jonka riemuista omassa nuoruudessaan vallattomat vanhemmat antavat vinkkejä. Isän osalle lankeaa takellella mehiläisten merkityksestä kukille ja toisin päin.
Jeren sisällä kuhisee miljoonia siittiöitä sekä näiden kesken kilpailu siitä kuka pääsisi hedelmöittämään kultaisen munasolun. Siittiöllähän ei ole muuta tehtävään lyhyen elämänsä aikana. Tarinan sankareita ovat Simppa Siittiö sekä ystävänsä Kumilla, pahiksina Jizzmo sekä kolmosina maaliin pyrkivät gangsterit.
Kun Jere kohtaa mökkireissulla edellisen kesän sussunsa Liisan, ovat nuoret valmiita tekemään sen mitä heidän sisällään on jo pitkään kuhissut. Muodoiltaan rehevä Liisa on asiaan aivan yhtä valmis kuin Jerekin. Tahattomasti tai ei tämä on omiaan vahvistamaan miehistä näkökulmaa etenkin kun muu mökkiseurue jätetään täysin taka-alalle, kun Jere ja Liisa puuhaavat omiaan eri asennoissa uhmaten perivihollisen eli kumin kestävyyttä.
Valistavuus viedään lääkärin vastaanotolle asti. Mitä siis Liisa ja Jere tekevät, kun sankarit ovat tehneet tehtävänsä? Väestön ikääntyessä moderneissa yhteiskunnissa, tarve olisi saada lisää lapsia. Aivan liian nuorten tehtävä se ei kuitenkaan ole.
Animaatioelokuva on luokiteltu K16-elokuvaksi, mutta epäilemättä sitä katsovat paljon nuoremmat, myös alle 13–15-vuotiaat.