Kategoria: Taidetta

Banksyn näyttely sijaitsee seitsemän minuutin päässä työhuoneeltani. Kävin siellä vaikka olen julkisesti kehottanut boikotoimaan näyttelyä. Halusin nähdä millaisesta tilasta on kyse ja miten näyttely on rakennettu.  Kävin katsomassa likimain saman näyttelyn Mäntässä vuonna 2021. Silloin koin sen antavan paljon informaatiota kaikesta mitä salaperäinen taiteilija tai ryhmä taiteilijoita on tehnyt. Enää en tätä informaatiota tarvitse. Näyttely…

Olin Nanna Suden Meilahden näyttelyn avajaisissa tiistaina 21. lokakuuta. Ajoin sinne suoraan Turun Taidehallilta taiteilijaseuran kokouksesta. Pienelle autolleni löytyi parkkipaikka kello 17:50 kadun varresta, lähes museon oven edestä. Joku oli siis jo ehtinyt katsoa näyttelyn ja kiiruhtanut pois seuraavaan paikkaan.  Kuulin ystävältä että jos oli ostoaikeissa, Nanna avustajineen tarjosi varausmahdollisuutta jo päivällä. Oransseja lappuja olikin…

Olen kuullut pakosti Kuhmalahden Taidepappilasta jo vuosia sitten. Paikka on Hämeessä mutta sen verran sivussa pääreiteiltäni, etten ollut vieraillut siellä ennen elokuun viimeistä perjantaita. Asian korjaaminen päiväjärjestykseen on ollut kuitenkin mielessä siitä lähtien kun helsinkiläistynyt galleristi Veikko Halmetoja ylisti sitä villinä kesänäyttelysuosikkinaan. Kuhmalahti kuuluu nykyisin Sahalahden ohella Kangasalan kaupunkiin. Alue on tunnettu suurista järvenselistä ja…

Elina Merenmiehen taidetta olen seurannut siitä lähtien, kun hän valmistui Kuvataideakatemiasta vuonna 1999. En tiennyt tuolloin, että meillä on yhteisiä sukujuuria. Kun sukututkimus sen paljasti, menin katsomaan tarkentuneella katseella tuohon aikaan vaalean siniharmaisiin maalauksiin sekä taidokkaisiin piirustuksiin piiloutuvia yksityiskohtia. Etenkin mustavalkoisista mustetöistä hahmottaa helposti mystisiä henkiolentoja sekä slaavilaisuutta, joka on 1960-luvun jälkipuolella syntyneelle sukupolvelle syvään…

Kun kävin eteläkorealaisen Lee Bulin näyttelyssä Tokiossa vuonna 2012, olin vaikuttunut. Se ettei vahva vaikutus toistu Tampereella, ei johdu niinkään paikasta vaan ajasta. Vieraillessani Sara Hildénin taidemuseossa lokakuun alkupuolella ikkunoista sädehtii Näsijärven selkä ja ruska värittää puita. Bulin teknohärpäkkeet imartelevat kenties brutalistista museoarkkitehtuuria mutta toistavat myös sitä kulutuksen mantraa, josta meidän tulisi jo vieroittua. Esittelytekstien…

Osana Kulttuurin kärkihanketta ja kulttuurilupausta Turun kaupunki julisti keväällä haettavaksi sille tarpeettomaksi jääneitä tiloja kuten vanhan ratikkamaalaamon Linnanfältin alueelta. Kaupungille tuli 49 hakemusta, ja 11 toimijaa sai hakemansa tilan käyttöönsä. Yksi heistä oli Katri Oksanen, jonka Life in Port Arthur -teoksen vanhat valokuvat ovat levittäytyneet ympäri Portsaa jo pari kesää. Kuraattorina hän on valikoinut lokakuun…

Jokainen arvonsa tunteva museojohtaja haluaa tehdä oman näyttelynsä Suomen kansainvälisesti kuuluisimman taiteilijan teoksista, eli lisätä huomionsa siihen mitä Tom eli Touko Laaksonen (1920-1991) antoi kuvataiteelle. Tove Jansson on toinen, jonka maalaustuotanto alkaa olla pian puhki kaluttu, mutta silti arkistoja tongitaan uusien ja ennennäkemättömien luonnosten varalta. Molempien näyttelyjä järjestetään erityisesti ulkomaisten turistien vuoksi. Näin ei ole…

Museoita avautuu näinä päivinä kuin sieniä sateella. Hieman ehkä liioiteltu ilmaus, sillä uuden museon perustaminen on jättiurakka. Arkkitehtejä se kiinnostaa, kaavoittajaa ja kuntapoliitikkoa se kauhistuttaa. Kun museokortti löytyy lähes jokaisen sivistyneen ihmisen (paitsi taidejournalistin) lompakosta, aiemmin kankeana ja vanhoillisena pidetty ala on herännyt henkiin. Amos Rex on osoittanut että museoiden ovilla jonotetaan pysyvästi, Lahden Malva…